Eqqaamalluarsinnaannginneq puigortunngornermut ersiutit siulliit aalajangiisuulluinnartullu ilagaat. Puiguttornermik aallarniuteqarajuppoq, puigortunngornerulli ineriartornera ilutigalugu eqqaamaniarneq ajornarsigaluttuinnartarluni. Eqqaamasaqarnerli sunaana, puigortunngornermilu qanoq ililluni sanngiillisinneqartarpa?
Eqqaamasinnaaneq, pitsaanerusinnaallunilu ajornerusinnaasoq, amerlasuunit ataasiinnaasorineqarpoq. Eqqaamasinnaanerli, assigiinngitsunik- puigortunngornermi annikinnerusumik annertunerusumilluunniit eqqorneqarsinnaasunik immikkoortortaqarpoq. Ilisimatusartut, eqqaamasinnaaneq; eqqaamasanut sumiiffimmut piffissamullu attuumasuteqartunut, ataatsimoorluni eqqaamasanik eqqaamasinnaanermut aamma ilisimaareqqissaarnagit ileqqunik eqqaamasinnaanermut, immikkoortittarpaat.
Puigortunngornermi, qaratsap ilaa ilikkagaqarsinnaanermut eqqaamasinnaanermullu pingaaruteqartoq, sunnerneqartarpoq. Eqqaamasat tassaniittut tassaapput, inuttut nammineq eqqaamasat immikkut ittut, piffissamut sumiiffimmullu attuumassuteqartut. Taakku tassaasinnaapput qanittukkut oqaloqatigiinnermik, nalunaarutisiamik imal. radiomi TV-miluunniit nutaarsiassanik eqqaamannissinnaaneq.
Eqqaamasinnaaneq sumiiffimmut piffissamullu attuumassuteqartoq, nappaatip puigortunngornerup (Alzheimer) aallartinnerani tamatigungajak ajornerulersarpoq. Nappaammit- ilaatigut qaratsami immikkoortoq hippocampus (qimuttuarsuusannguup (søhest) latinerisut aqqa), ilikkagaqarsinnaanermut eqqaamasinaanermullu pingaaruteqartoq sunnerneqartarpoq.
Nappaatip ajorsiartornera ilutigalugu, qassinngornerunerata, ukiup suunerata, ernuttat qassinik ukioqarnerisa, Naalakkersuisullu siulittaasuata qanoq ateqarnera nakkutigiuminaannerulersarput. Paasissutissat eqqaamasinnaasat nutarterneeruttarput. Meeraanermi, inuusuttuunermi inersimaleqqaarnermilu misigisat, eqqaamasatigut oqaloqatigiinnertigullu nangeqattaartuarneqartarmata, eqqaamasani sorlanilluarsimanerusarput.
Tamanna, suna pillugu nappaateqaleqqaarnermi qanga pisimasut eqqaamasarnerannut, aatsaannguarli pisut tammartarnerannut nassuiaatissaavoq. Piffissalli ingerlanerani qanga pisunit eqqaamasat tammariartulersarputtaaq. Eqqaamasinnaanerup sumiiffimmut piffissamullu attuumassuteqartup sanngiillinera, allani Alzheimerimik nappaateqalernermik kinguneqartanngitsuni, ass. qaratsakkut anaartoornerup/qaratsap taqaagut milittoornerup kingorna puigortunngortuni, qaap tulliullu nalaanni qaratsap immikkoortuini puigortunngortuni, sianiutit nungujartornerannit- sajuttunngornertut ittumik nassaqarqartumik puigortunngortuni (Lewy body) imigassamillu ajornartorsiuteqarsimasuni, takuneqartarportaaq.
Tassaavoq nalinginaasunik ilisimasaqarneq imal. ilisimaarisaqarneq. Taakku tassaapput oqaatsit atorsinnaasat, isummap imarisai nunarsuarlu pillugu ilisimasat nalinginnaasut. Oqaatsinik akunnaallisaaraluni qummut ammullu katiterinermi (kryds og tværs) imal. nalorsitsaarutinik ass.“Trivial Pursuit”pinnguarnermi eqqaamasinnaaneq taanna atorneqartarpoq. Ataatsimoorluni eqqaamasanik eqqamasinnaaneq, sumiiffimmut piffissamullu attuumassuteqartunik eqqaamasinnaanermiit, inummut namminermut piffissamullu attuumassuteqannginneruvoq, inuttullu nammineq eqqaamasanut taama annertutigisumik attuumassuteqarani. Atuakkanik atorniartarfittut ataatsimoorussatut imal. ilisimasanut paasiniaanermi quppersakkatut/leksikonitut ippoq.
Tassaavoq qanoq ililluni ulluinnarni nalinginnaasunik, ileqqunik tunngaveqartunik, ilisimaareqqissaarnagit suliaqartarneq. Ass. kamippaat qanoq singerneqartarnerat misilillugu nassuiaruk. Oqaannarluni ajornanngilaq. Ilisimaareqqissaarnagit ileqqunik eqqaamasinnaaneq puigortunngornermi innarliaappoq. Nalinginnaasunik suliaqarsinnaaneq sivisuumik nappaatip attatereernerani aatsaat sanngiilligajuppoq.
Nalinginnaasumik puigutuneq puigortunngornermilu eqqaamalluarsinnaannginneq qularnaatsumik immikkoortinneqarsinnaanngillat. Oqaatsip aalajangersimasup inuulluunniit aqqata eqqaasinnaasannginnera amerlanernit misigineqartarpoq. Imal. pisiassanik allassimanngitsunik puigorneq. Tamanna pissusissamisoorluinnarpoq. Qanigisalli ikinngutillu aqqi eqqaasinnaanngikkaanni, imal. ullaammat ippassarluunniit sulerisimaneq eqqaamasinnaanngivikkaanni, tamanna arlaannik ajortoqarneranut ersiutaasinnaavoq.