Qaratsap immikkoortuini qaap tulliullu nalaanniittuni puigortunngorneq sunaana?
Indhold
Qaratsap immikkoortuini, qaap tulliullu nalaanniittuni puigortunngorneq, nappaatinut- qaratsap immikkoortuinut qaap tulliullu siorna tungaaniittunut sunniuteqartunut- ataatsimut taaguutaavoq. Nappaatit inuup pissusaannik annertuumik allannguinermik nassataqarajupput. Taaguutit assingusut tassaapput nappat Picks qaratsallu immikkoortuagut qaap nalaaniittukkut puigortunngorneq.
Qaratsap immikkoortuini qaap tulliullu nalaanniittuni puigortunngornermi ersiutaasartut
ersarinnerpaat tassaapput inuttut ilisarnaatip, pissusilersormerup oqaatsinillu atuinerup allanngornerat. Puigortunngornermik nappaatit amerlanersaasa akerlianik aallaqqaammut eqqaamasinnaaneq tamatigut sunnerneqarsimasariaqanngilaq. Nappaalli imminut noqissinnaanerup pissusissamisoortunullu malussarsinaassutsip nigortinneqarnerannik tammavinnerannilluunniit, inuttaatalu periataartalerneranik isumaliutigeqqaagaanngitsumillu pissusilersulerneranik, inoqatillu akornanniinnermi ileqqunik- inunnullu allanut soqutigisaqannginnermik kinguneqartarluni. Inuttaa ass. nerivallaalersinnaasarpoq imerpallaalersinnaasarlunilu. Qaratsap immikkoortuini qaap tulliullu nalaanniittuni puigortunngornerit immikkoortut ilaanni inuttut ilisarnaat pissusilersornerlu sunnerneqartanngillat. Tamatumunnga taarsiullugu oqaatsinik atuiniarnerup akornuteqaleriartornera imal. ilisimasat nalinginnaasut tammariartornerat takuneqarsinnaasarpoq.
Ersiutaasut tarnikkut nappaatit ilaannut assingusinnaapput, Taamaammat qaratsap immikkoortuini qaap tulliullu nalaanniittuni puigortunngornerup suussusersiniarnera ajornakusoorsinnaavoq. Napparsimaleqqaarnermi nalinginnaasuunngitsumik qiimmattarnertut sissuernanilu ulaperujussuarnertut (mani) imal. anigoruminaatsumik nalaataqarnermi qisuariarnertut, nakorsamit isumaqarfigineqarsinnaavoq.
Nappaatip ineriartortarneranut, qaratsap immikkoortuini qaap tulliullu nalaanniittuni puigortunngornerit arlaat sorleq nappaataanersoq apeqqutaavoq. Qaratsap immikkoortuani qaap nalaanniittumi puigortunngornermi inuttut ilisarnaat pissusilersornerlu ajorsiartortarput. Piffissap ingerlanerani eqqarsartaatsimut tunngasut- soorlu ataatsimut isiginnissinnaaneq, pilersaarusiorsinnaaneq il.il. aamma sanngiillisarput. Nappaatip immikkoortua alla oqaasinnguisinnaaneq ajornartorsiutinngortarpoq, oqalussinnaaneq ajorsissaaq naggataagullu oqalussinnaajunnaartoqassalluni. Taanna taaneqartarpoq oqalussinnaajunnaariartorneq. Oqaatsinik atuinerup akornuteqaleriartornera, inuttaatalu suut isumaat tigussaasullu sumut atorsinnaanerat pillugu ilisimasanik kigaatsumik annaasaqariartorneranik takussutissartaqalersinnaasarportaaq. Taanna oqaatsit isumassaarunnerannik taaneqartarpoq. Ataatsimoorluni eqqaamasanik imal. ilisimasanik atoriaannarnik atuisinnaajunnaarnermik nassuiarneqarsinnaavoq.
Qaratsap immikkoortuini qaap tulliullu nalaanniittuni puigortunngorneq, puigortunngornermik nappaatini atugaagajunnerpaat sisamassarinngikkunikku tallimassaraat, puigortunngornermillu nappaateqartut 2%-it 3%-illu misigalugit. Qaratsap immikkoortuini qaap tulliullu nalaanniittuni puigortunngorneq puigortunngornermik nappaatinit allanit aallartiaarnerugajuppoq, nalinginnaasumik 55-it 65-illu akornanni ukiulinni siusinnerusukkulli aamma aallartissinnaasarpoq. Inuit puigortunngornermik nappaateqartut 65-it inorlugit ukiullit akornanni, qaratsap immikkoortuini qaap tulliullu nalaanniittuni puigortunngortut 20%-it 25 %-illu akornanniipput. Nunatsinni kisitsisaatigineqanngimmata, kisitsisit taakku Danmarkimi paasissutissanik tunngaveqarput.
Qaratsap immikkoortuini qaap tulliullu nalaanniittuni puigortunngortut 40%-ii kingornuttagaapput, tamatuma saniatigut nappaatip sumik patsiseqarnera ilisimatusartunit ilisimaneqanngilaq. Qaratsap immikkoortuini qaap tulliullu nalaanniittuni puigortunngorneq qaratsami nappaatinut assigiinngitsunut arlalinnut attuumassuteqarpoq. Ilaatigut qaratsap immikkoortuisa qaap nalaaniittut nungujartornerat, qaratsap sananeqaataasa cellit suanngarsimanerat proteinillu aalajangersimasup (tau) annertusisimanera uppernarsineqarpoq. Qaratsap immikkoortuini qaap tulliullu nalaanniittuni puigortunngornerit immikkoortuisa ilaanni, tulliup nalaaniittut qaap nalaaniittunit siulliullutik eqqorneqartarput.
Kingornunneqartartunut aalajangiisuusut immikkut ittut saniatigut, qaratsap immikkoortuini qaap tulliullu nalaanniittuni puigortunngorsinnaanermut arlerinaatinik allanik ilisimasaqartoqanngilaq.
Oqaatigineqareersutut qaratsap immikkoortuini qaap tulliullu nalaanniittuni puigortunngortut 40 %-ii pinngoqqaatitigut kingornuttagaapput. Nappaatip kinguaariinni arlalinni atuunnera qularnaatsumik paasisinnaagaanni aatsaat immikkut misissuiffiginissaa tunngavissaqassaaq. Ilaqutariinni ataasiakkaani kingornuttakkamik qaratsap immikkoortuini qaap tulliullu nalaanniittuni puigortunngornermik nappaateqartuni, pinngoqqaatini aalajangersimasuni allannguutit nappaateqalersitsisuusut ilisimaneqarput.
Qaratsap immikkoortuini qaap tulliullu nalaanniittuni puigortunngorneq
Qaratsap immikkoortuini qaap tulliullu nalaanniittuni puigortunngorneq ajorunnaarsinneqarsinnaanngilaq, nappaatillu unikaallatsinnissaanut nakorsaateqarani. Taamaammat siusissukkut eqqortumik siunnersorneqarnissaq tapersersorneqarnissarlu pingaaruteqarpoq. Pissusilersornikkut akornutit tarnikkullu ajornartorsiuteqarnermut ersiutit, siullertut pingaarnertullu inuttaata avatangiisaasa naleqqussarnerisigut, katsorsarneqassapput.